Johdanto

Tämä vanhojen ja uusien valokuvien parittaminen on tarkoitettu tehtäväksi joko vuoropuhelua vanhojen valokuvien kanssa -harjoituksen jälkeen tai sen yhteydessä, jotta vuoropuhelu vahvistuisi ja osallistujat alkaisivat miettiä miten perintö ja käsillä oleva teema voitaisiin esittää uudemmassa valokuvassa.

Tässä harjoituksessa työskennellään vanhojen valokuvien parissa, tutkitaan niitä ja paritetaan uudempien valokuvien kanssa. Sitä avustetaan keskusteluilla valituista valokuvista ja niihin liittyvistä muistoista, kokemuksista ja tuntemuksista ja yhdistetään ne johonkin valokuvaan nykypäivästä. Ihanteellinen osallistujamäärä tälle harjoitukselle on 4–10 osallistujaa. Harjoituksen tarkoitus on asettaa mennyt ja nykyisyys vuoropuheluun keskenään ja pohtia perintöä kokonaisuutena jopa niin, että osallistujat asettavat itsensä osaksi sitä tutkiessaan sitä valokuvien kautta.

Tämä harjoitus on siitä mainio, että se ei ole riippuvainen perintöaiheen tyypistä. Sitä käytettiin HEART-projektissa kyläkulttuurin teemojen tutkimiseen, ja se toimi erittäin hyvin. Sitä käytettiin vanhempien osallistujien ryhmässä käyttäen vanhoja valokuvia heidän kylistään ja niihin erityisesti liittyvistä kulttuuriperinnön elementeistä, mutta samankaltaista harjoitusta voidaan käyttää nuortenkin ryhmissä (esimerkiksi miettimällä ja keskustelemalla siitä, miten jokin vanha valokuva liittyy aineettoman kulttuuriperintöön ja sitten yhdistää se samaan aiheeseen liittyvään uudempaan valokuvaan).

Ylipäänsä valokuvien kanssa työskentely tämänkaltaisessa työpajaformaatissa on melko avoin metodi, jota voidaan soveltaa kohderyhmäsi tarpeisiin ja saatavilla oleviin valokuviin. ”Anna itsesi päästä tietämättömyyden tilaan ja anna itsesi oppia.” Tällainen työpajojen yhdisteleminen on mahdollista ottaa käyttöön omissa harjoituksissa ja työpajoissa, ja ne suunniteltiin niin, että dialogiosio tulee ensin ja toimii johdantona ja keskustelupainotteisena harjoituksena tälle paritus- ja ideointiosiolle. ”Jos energiat ja fiilis ovat hyviä, älä keskeytä harjoitusta, sillä se saattaa tyrehdyttää energian ja ideoiden virran!”

Jos olet kiinnostunut artikkeleista, jotka kertovat valokuvien kanssa työskentelystä, suosittelemme tutustumaan esimerkiksi seuraaviin artikkeleihin, jotka käsittelevät photovoice-menetelmää (osallistavaa visuaalisen tutkimuksen metodologiaa, joka pyrkii yhteiskunnalliseen muutokseen ja sillä on uudistavaa ja voimaannuttavaa potentiaalia):

• Photovoice: An Introduction to the Method and Analysis Tips
• Anderson, K., Elder-Robinson, E., Howard, K., & Garvey, G. (2023). A Systematic Methods Review of Photovoice Research with Indigenous Young People. International Journal of Qualitative Methods, 22, 160940692311720-. https://doi.org/10.1177/16094069231172076
• Budig, K., Diez, J., Conde, P., Sastre, M., Hernán, M., & Franco, M. (2018). Photovoice and empowerment: Evaluating the transformative potential of a participatory action research project. BMC Public Health, 18(1), 432–432. https://doi.org/10.1186/s12889-018-5335-7

Vanhojen ja uusien valokuvien paritus

Harjoituksen tarkoitus ja tavoitteet

• Laatia suunnitelma uudesta valokuvasta, joka paritetaan vanhan kanssa.
• Ottaen huomioon sen, miten perinnöstä ajatellaan nykypäivänä, miten voimme esittää perinnön ja teeman uudessa valokuvassa.

Miten/miksi tämä harjoitus mahdollistaa uudistavaa oppimista

• Aineettoman kulttuuriperinnön teemoja on kyseenalaistettava ja tutkittava uusista näkökulmista.
• Menneisyys ja nykyhetki on saatava vuoropuheluun keskenään.
• Osallistujien on pohdittava perintöä kokonaisuutena ja nähtävä itsensä osana sitä.
• Henkilökohtaisia puolia on tuotava esiin: onko perintö yhä elävää tai miten osallistujat suhtautuvat perinnön muutoksiin ja tunnistavatko itsensä osaksi sitä.
• Taide oppimismetodina antaa osallistujille mahdollisuuden käyttää luovuuttaan, nyt tiedossa olevat asiat on asetettava uusiin muotoihin mielikuvituksen avulla – taide on tutkimusmenetelmä, tapa katsoa asioita uusilla tavoilla.

Osallistujien ihannemäärä

• Harjoitusmuotona tämä on pikemminkin ideoimista, joten suurempikin määrä sopii.
• 4–10 aktiivista osallistujaa on ihannemäärä.

Kesto

• Kesto riippuu siitä, kuinka monta uutta valokuvaideaa halutaan keksiä, mutta työskentely on tehokkaampaa, jos se tehdään yhdessä ja sillä on jokin konkreettinen tavoite.
• Tehokas työskentelyaika on noin tunti.
• Jos ideoita ei ole tarpeeksi, on hyvä pitää taukoja, sillä aktiivinen ideointi voi olla hyvin intensiivistä.
• Jos energiat ja fiilis ovat hyviä, älä keskeytä harjoitusta, sillä se saattaa tyrehdyttää energian ja ideoiden virran.

Tarvittavat materiaalit

• Edellisessä harjoituksessa valitut vanhat valokuvat.
• Lista työstettävistä perintöteemoista.
• Paperia ja kyniä muistiinpanoja varten.

Harjoituksen yksityiskohtainen kuvaus

1. Kokoa osallistujat yhteen.
2. Ei tarvitse välttämättä kokoontua pöydän ääreen, vaan osallistujat voivat valita mukavan ja rennon paikan, kuten sohvat tai pihan.
3. Varmista että kaikki kuulevat ja voivat osallistua ja tarvittaessa nähdä muistiinpanot.
4. Aloita harjoitus valitsemalla listalta teema ja aloita keskustelu tästä teemasta.
5. Vedä keskustelua, kysele, miten teema näkyy menneisyydessä ja nykypäivänä.
6. Keskustelujen perusteella mieti, miten voisit esitellä perintöä uudessa valokuvassa, ja yhteisin ideoinnin perusteella tee päätös uuden valokuvan valinnasta.
7. Kirjaa ylös mitä kuvan tulisi esittää, missä se otettaisiin, kuka siinä esiintyisi, mitä haluaisit kertoa muille sillä ja miten se yhdistyisi vanhaan valokuvaan.
8. Käy koko lista läpi samalla tavalla.
9. Harjoituksen jälkeen tee yhteenveto saaduista ideoista.
10. Laatikaa yhdessä suunnitelma ja aikataulu kuvaukselle.

Muuta olennaista

• Jonkun kannattaa tehdä muistiinpanoja harjoituksen aikana, sillä ideat saattavat tulla ja mennä nopeasti.
• Tämä harjoitus on uusien valokuvien ideointia varten ja sen jälkeen tulee valokuvien otto.

Vinkkejä kouluttajalle (mitä tulee ottaa huomioon harjoituksessa)

• Luo luottamuksen ilmapiiri, jotta ihmisillä on turvallinen olo kertoa ideansa ääneen.
• Tämän voi tehdä kommentoimalla kaikkia ideoita ja aluksi kirjaamalla kaikki ylös, jotta ne eivät unohtuisi, ja varmistamalla että kaikki ideat tulevat kuulluiksi.
• Anna ideoiden virrata, äläkä aluksi kiinnity yhteen ideaan liian tiukasti, vaan kerää kaikki ideat ja mielipiteet. Sen jälkeen voi alkaa tiivistää ja luoda konkreettista ideaa ja suunnitelmaa valokuvaa varten.
• Jotkut saattavat tuntea olonsa epämukavaksi valokuvissa, joten muista, ettei kuvien tarvitse välttämättä esittää ihmisiä, niissä voi olla mitä vain.
• Jos joku tuntee olonsa mukavaksi valokuvattavana, voit yhdistää hänen persoonaansa ja taitojaan teemaan (esimerkiksi: parita vanha valokuva ihmisestä harjoittamassa jotain perinteistä taidetta uuteen valokuvaan ihmisestä harjoittamassa samaa tyyliä).