Käytimme HEART-projektissa yhteisötaidekasvatusta uudistavan oppimisen metodina. Pilottihankkeidemme aikana käytimme useita taidemetodeja eri pilottiryhmien kanssa.

Yhteisötaide on taiteellista toimintaa yhteisöllisessä ympäristössä, ja siihen kuuluu olennaisesti vuorovaikutus tai vuoropuhelu yhteisön jäsenten kesken, ja usein myös ammattilaistaiteilija tai taidekasvattaja, joka työskentelee yhdessä sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät muuten ole tekemisissä taiteen parissa.

Yhteisötaiteen lähtökohta on se, että jokainen voi osallistua ja luoda taidetta riippumatta iästä, sosioekonomisesta statuksesta, sukupuolesta tai kyvyistä. Jokainen voi liittyä omista lähtökohdistaan ja on tervetullut sellaisena kuin on. HEART-pilottihankkeissa pyrimme luomaan työskentelystä sellaista, joka ottaisi huomioon osallistujien erilaiset tarpeet, ja tarjosimme turvallisen ja inklusiivisen tilan, jottei kukaan tuntisi oloaan ulkopuoliseksi. Lue täältä lisää turvallisemman tilan luomisesta kursseille.

Yhteisötaiteen pääpiirteet

• Inklusiivisuus: Jokainen on tervetullut sellaisena kuin on. Aiempaa kokemusta taiteen tekemisestä ei tarvita.
• Huomio osallistujissa: Ryhmän tarpeet ja toiveet otetaan huomioon.
• Monipuolinen osallistuminen: Osallistujat voivat ottaa erilaisia rooleja.
• Yhteistyö: Vaalitaan ryhmään ja yhteisöön kuulumisen tunnetta
• Voimaannuttaminen: Tuetaan osallistujia tuntemaan olonsa kykeneviksi ja tietäviksi.
• Huomio prosessiin ja kokemuksiin: Korostetaan kokemuksia lopputulosten sijaan. Tämä auttaa luomaan uudistavaa oppimista ja vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.
• Mahdollistaa esityksiä tai näyttelyitä: Yhteisötaidetta voidaan esitellä julkisesti näyttelyissä tai esityksissä.

Yhteisötaidekasvatus HEART-projektissa

Taiteen tekeminen yhteistyöllä vaalii yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Se tarjoaa osallistujille merkityksellisiä rooleja, ja sen lähestymistapa on prosessikeskeinen, jolloin siinä arvostetaan kokemuksia lopputulosten sijaan. Yhteisötaide on tehokas tapa tutkia jatkuvasti kehittyviä aineettoman kulttuuriperinnön ilmiöitä. Sen avulla osallistujat voivat ymmärtää kulttuurin osana jokapäiväistä elämää, jotakin joka on elävää ja jatkuvasti liikkeessä. Taide antaa osallistujien tutkia heidän omaa yhteyttään kulttuuriperintöön.

Yhteisötaidekasvatus pyrkii myös kasvattamaan osallistujien riippumattomuutta. Taiteelliseen työskentelyyn usein kuuluu epävarmuus, mikä vaatii kriittistä pohdiskelua ja mahdollista mukautumista. Vuorovaikutus ja dialogi taiteen tekemisessä voivat saada aikaan uusia näkökulmia, vaikka se olisikin epämukavaa tai turhauttavaa. Taidekasvattajat ovat avainasemassa, kun he tukevat osallistujia näiden kokemusten läpi ja helpottavat uudistavaa oppimista.

Taidekasvattajien rooli pilottihankkeissamme

• Huomio prosessiin: Prosessin korostaminen lopputulosten sijaan.
• Yhteisöllinen avustaminen: Opastetaan taide- ja oppimisprosessissa reflektoinnin ja ohjauksen avulla.
• Turvallisuuden luominen: Varmistetaan että osallistujilla on turvallinen olo avoimen ja epävarman prosessin aikana.
• Monialainen ammattitaito: Kun taidekasvattajia on myös muilta aloilta kuin siltä kulttuuriperinnön alalta, jota tutkitaan, saadaan monipuolisia vaikutteita ja luovia ratkaisuja.

Esimerkkejä pilottihankkeistamme

Lue lisää osallistavista metodeista ja esimerkeistä hankkeissamme.

Katso esimerkkiharjoitus tarkasta kuuntelusta ja ymmärtämisen avustamisesta.

Kokeile kirjoitusharjoitusta aistien hyödyntämisestä muistojen kuvauksissa.

Lähteet

Jussilainen, Anna. 2019. "Yhteisötaide – historiaa, määrittelyä ja käytäntöjä [Community Art – History, Definition, and Practices]." Haettu 5.2.2023. Haettu Discosta.

Finnish Heritage Agency. 2018. "Learning Material for Studying Intangible Cultural Heritage: Opi aineeton kulttuuriperintö." Haettu Opi aineeton kulttuuriperintö -sivustolta.